osa 4

Norsu :

Olen juonut sinua
Olet märkä
ihosi helmeilee
olemme tässä
hengitämme
Pimeä laskeutuu, hyeenat haukkuvat.
En lähde pois.
Mutta riittääkö kuunvalo
saako se turkkisi kiiltämään?

Kirahvi :

Valo häipyy savannilta
on tulossa kuuma ilta
purolle yltää jo kuunsilta
äänet kantautuu meren mainingilta
ääni kuuluu norsun alta
"tunnut aika painavalta"

osa 3

Norsu :

sinun läikkäsi, joka kerran kun näen ne
kun ne ovat pienten silmieni lähellä
saat kärsäni värisemään
muun maailman katoamaan
kaukaakin haistan sinut, tunnen tuoksusi
Anna minun tulla viereesi


Kirahvi :

savannin okaat raapivat nilkkojani
Kaukaa kuulen hyeenojen haukun
Sarveni kiinni kumipuun oksissa
silmikkoni liian tiukalla
Kuitenkin itsesuojeluvaistoni heitän
kun vain ihana nahkavibraattosi
tyydyttää janonsa keitaani medessä

osa 2

Kirahvi :

suu jauhaa
ruohon keltaista nauhaa
heinän seasta mokeltaa
"fanttiseni, jalkasi liian lyhyet
hännän alle yllä et
kärsälläsi vain jos kurkottelet"


Norsu :

ihoni paksu, kuiva
katsoo silmiin, syviin
"siipeni korjata niitä yksin en voi
anna minun nähdä kanssasi aamun koi
muuta pyydä en, toivo en enempää
kunhan vierellesi jäädä saan"

osa 1

Norsu : Siipeni rikkinäiset
eivät yllä
kaulasi tasolle
Mutta kärsäni
tunnustelee
naamiotasi
Näetkö kuinka
ihoni on paksu?
Anna minun pestä
sinut.

Kirahvi : Pääni taivaissa
jalkani maassa
häntäni ylhäällä
selkäni läikillä
rakkautesi likaa minut fanttiseni.