Osa 6

Norsu :

Juuri kriittisimmällä
makeimmalla hetkellä
touhun ja tuoksinan keskellä
täyttymyksen sisällä
pirahtaa kirahvin puhelin
nostaa fantti tästä metelin
kun lakon tekee fantin elin
kääntyi kirahvi selin
suutuspäissään katkaisee pelin.



Kirahvi :

Maanantaitunne aamusta asti
riittävä ei ole tämä tahti
Oravanpyörästä liian nopeaan
menettää kirahvineiti suuntavaistoaan
Fantin luona huokaista saa
kunnes maailma taas romahtaa
Lämmin syli kylmenee
selän takana mieli sakenee.

tarina alkaa

oli synkkä ja myrskyinen yö..... ei... ei vaan kuuma ja hikinen päivä savannilla, ihan niinkuin muutkin päivät. mutta jotain oli ilmassa. ja eräänä tiettynä hetkenä, tuo tarinamme sankari, Pinkki Siivekäs Norsumme näki jotain aivan ihmeellistä, elämänsä kauneimman näyn, Naamiodun Kirahvin. ja miten sitten kävikään....

osa 5

Kirahvi :

Kirahvin kaula heiluu tuulessa
fantilla hymy huulessa
keidas täyttyy tuhinasta
ilosta ja onnesta
riemusta
kiljahduksista
murahduksista
toitotuksista
hyvän yön ja aamun toivotuksista.

Norsu :

Auringossa näen sinut
läikkäsi, tippuneen naamion
Hymyilen, olet saanut minut
annan tuulen viedä,
lennän taas.
Puhun sanoja.
Sinä säteilet.
Minun kirahvini.
Minun antroposentrifugini.

osa 4

Norsu :

Olen juonut sinua
Olet märkä
ihosi helmeilee
olemme tässä
hengitämme
Pimeä laskeutuu, hyeenat haukkuvat.
En lähde pois.
Mutta riittääkö kuunvalo
saako se turkkisi kiiltämään?

Kirahvi :

Valo häipyy savannilta
on tulossa kuuma ilta
purolle yltää jo kuunsilta
äänet kantautuu meren mainingilta
ääni kuuluu norsun alta
"tunnut aika painavalta"

osa 3

Norsu :

sinun läikkäsi, joka kerran kun näen ne
kun ne ovat pienten silmieni lähellä
saat kärsäni värisemään
muun maailman katoamaan
kaukaakin haistan sinut, tunnen tuoksusi
Anna minun tulla viereesi


Kirahvi :

savannin okaat raapivat nilkkojani
Kaukaa kuulen hyeenojen haukun
Sarveni kiinni kumipuun oksissa
silmikkoni liian tiukalla
Kuitenkin itsesuojeluvaistoni heitän
kun vain ihana nahkavibraattosi
tyydyttää janonsa keitaani medessä

osa 2

Kirahvi :

suu jauhaa
ruohon keltaista nauhaa
heinän seasta mokeltaa
"fanttiseni, jalkasi liian lyhyet
hännän alle yllä et
kärsälläsi vain jos kurkottelet"


Norsu :

ihoni paksu, kuiva
katsoo silmiin, syviin
"siipeni korjata niitä yksin en voi
anna minun nähdä kanssasi aamun koi
muuta pyydä en, toivo en enempää
kunhan vierellesi jäädä saan"

osa 1

Norsu : Siipeni rikkinäiset
eivät yllä
kaulasi tasolle
Mutta kärsäni
tunnustelee
naamiotasi
Näetkö kuinka
ihoni on paksu?
Anna minun pestä
sinut.

Kirahvi : Pääni taivaissa
jalkani maassa
häntäni ylhäällä
selkäni läikillä
rakkautesi likaa minut fanttiseni.